About the input
Altogether 13 birdwatchers shared their time with Örö, 3 female and 10 men. The 2 trips made in April lasted 5 days altogether and were made by three of us; the 5 trips made in May covered 21 days by 11 of us. Mikko Oivukka, Tarja Pajari and Jouko Lunden made their 4-days stays in May alone, which showed their willingness to keep on observing even the work load was not shared by others. There was some hint of a Robinson Crusoe effect on those occasions, which Jouko formulated by telling me: “it was close to an unbelievable feeling to have Örö totally reserved for oneself”.
Linturetkeilyä Örön linnakesaarella – Birdwatching on the Örö Island Fortress
maanantai 23. kesäkuuta 2014
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Kevään viimeisiä muuttajia vastaanottamassa 26.-30.5.2014
Maanantaina 26.5. saavuimme (Mikael Nordström, Kimmo Kuusisto, Rasmus Mäki) Öröseen hieman puolenpäivän jälkeen. Sää oli poutainen mutta jo selvästi viilentynyt edellisviikon helteistä. Ensimmäisenä päivänä teimme tutustumiskierroksen saaren aloittamalla etelälahdelta, Balgetilta, jatkaen eteläkärkeen, Södernäbbenille. Maisema avautui karuna, kauniina ja dramaattisena – kuten ulkosaaristossa kuuluukin. Horisontissa Bengtskärin majakka ja lähempänä lukuisia puuttomia luotoja. Kaukaa etelässä nousi väillä lentoon valtavia koirashaahkojen eli kalkkaiden valkoisia parvia. Nämä valmistautuvat kohta alkavaan sulkasatoonsa, jona aikana niiden lentokyky katoaa joiksikin päiviksi kokonaan. Haahkojen lisäksi myös pieniä koirastelkkien parvia näkyi lentävän määrätietoisesti kohti länttä. Joillakin lajeilla syysmuutto on siis jo alkanut vaikka kevätmuutto toisten lajien kohdalla on vielä kesken. Eteläkärjen päällä törmäsimmemme piilottelevaan pienikokoiseen kiurulajiin, joka harmiksemme lopulta teki katoamistempun ja katosi lopullisesti. Ehdimme vielä tutustua länsirannan hiekka-somerikkorantoihin, Norra Udden -pohjoiskärkeen, Storvikenin fladalahteen sekä kasarmin takana olevaan kallioon, josta myös avautuu hyvät näkymät merelle. Tulevien päivien aikana kierrämmekin päivittäin lähes koko saaren, muuton tarkkailun keskittyessä eteläkärkeen sekä kaakkoisosan kalliolle kasarmin takana. Myös pohjoiskärki vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja se voisi toimia hyvin pikkulintumuuton johtimena.
![]() |
| Maisema avautui tyynenä ja rauhallisena |
perjantai 30. toukokuuta 2014
Lajilista karttuu: etelänkiisla, mustaleppälintu, kerttusia, kirjokerttu, idänuunilintu...
Sunnuntai 18.5
Pääsin saareen joka oli valkoinen läiskä omassa retkialueessani. Lähtö oli Kasnäsin rannasta ja venematka kesti noin puoli tuntia. Örössä oli Tarja Pajari odottamassa. Hänen ystävällisellä avustuksellaan sain kamat vietyä terveystaloon joka olisi seuraavien päivien asuntoni saaressa.
Saapumispäivänä oli idästä alkanut lämmin virtaus joten odotukset olivat korkealla. Jo kamoja viedessäni kuului matkalla satakielen, kultarinnan ja käenpiian laulua. Ekat käärmeet tulivat vastaan.
Pääsin saareen joka oli valkoinen läiskä omassa retkialueessani. Lähtö oli Kasnäsin rannasta ja venematka kesti noin puoli tuntia. Örössä oli Tarja Pajari odottamassa. Hänen ystävällisellä avustuksellaan sain kamat vietyä terveystaloon joka olisi seuraavien päivien asuntoni saaressa.
Saapumispäivänä oli idästä alkanut lämmin virtaus joten odotukset olivat korkealla. Jo kamoja viedessäni kuului matkalla satakielen, kultarinnan ja käenpiian laulua. Ekat käärmeet tulivat vastaan.
![]() |
| Käenpiian (Jynx torquilla) laulua kuuluu saaressa usein. |
tiistai 27. toukokuuta 2014
Örö 15.-18.5.2014
Torstai 15.5. Turistina turistikelissä
Tultuani prikaatikenraali Linnan rekrytoimaksi eräänä iltana Järvelän lintulavalla, tuli melko pian myös ensimmäisen palvelukseen astumiseni aika. Luvat saatiin kuntoon ja kyytejä koskevan pikkusäädön jälkeen matkani varuskuntasaarelle alkoi kevätflunssan kourissa.
Ensimmäinenä päivänä vallitsi kohtalainen länsituuli ja aurinkoisen lämmin turistikeli, joten päätin ottaa rennosti ja kuljeskella tutustumassa saareen Metsähallituksen paikalle kuskaaman yrittäjäryhmän mukana. Tutuiksi tulivat kasarmit, tykkien paikat ja oleelliset paikannimet, sekä reitti eteläkärjen staijikallioille. Kierroksen jälkeen pidin pienen välistaijin majapaikkanani toimivan sairastuvan takana Holmenin tykkikallioilla, mistä sai mukavasti laskeskeltua itäpuolen paikallisia vesilintuja, mm. 167/39 haahkaa. Iltapäivällä liityin Metsähallituksen luonnonhoitoryhmän joukkoon kiertämään saaren luontokohteita ja imemään oppia ympäristöjen kunnostuksesta. Samalla jatkoin muistikartan piirtämistä saaren mielenkiintoisista lintukohteista.
Tultuani prikaatikenraali Linnan rekrytoimaksi eräänä iltana Järvelän lintulavalla, tuli melko pian myös ensimmäisen palvelukseen astumiseni aika. Luvat saatiin kuntoon ja kyytejä koskevan pikkusäädön jälkeen matkani varuskuntasaarelle alkoi kevätflunssan kourissa.
![]() |
| Matkalla eteläkärkeen turistiryhmän mukana. |
torstai 15. toukokuuta 2014
Sumua ja pohjoistuulta
Maanantai 12.5.
Lähtiessäni Kasnäsistä tihutti vielä vettä, mutta Örössä sateet olivat jo väistyneet. Samalla veneellä saareen saapui kolme päiväretkeläistä Metsähallituksen oppaita, jotka olivat tulleet tutustumaan saareen kesän turistiopastuksia varten. He auttoivat minut alkuun, jotta pääsin sisään sairastuvalle, jossa majoitumme. Alkuihmettelyn jälkeen lähdin tutustumaan saareen. Koko saari oli sankan sumun peitossa, joten merelle oli turha yrittää katsoa. Kyseessä oli ns. tiputuskeli, eli jos muutolla on ollut lintuja ennen sumua, ne saattaisivat olla tippuneet saareen. Odotuksia siis oli. Satakieli lauloi innokkaasti terveysaseman pihalla. Matkasin ensimmäiseksi eteläkalliolle tarkastamaan näkyvyystilanteen. Matkalla oli kohtuullisesti hyönteissyöjiä, kuten leppälintuja, kirjosieppoja, pensastaskuja ja hernekerttuja. Myös 3 järripeippoa ruokaili tiellä peippojen kanssa. Päästessäni eteläkalliolle törmäsin opasryhmään, jotka halusivat näyttää minulle saaren yhden erikoisuuden, etelänkylmänkukan, jota esiintyy Suomessa ainoastaan Örössä . Sen lähimmät esiintymisalueet ovat Hiidenmaalla Virossa, ei siis kaukana, mutta kun kyseessä on kasvi, niin matka on pitkä. (Toim. huom.: Laji on löytynyt viime vuosina myös Ahvenanmaalta, Lemlandin Herröstä samantyyppiseltä kasvupaikalta; kiitos tarkennuksesta Jaakko.) Sumu ei ollut hälvennyt, näkyvyyttä oli noin 500 metriä. Paluumatkalla kiikariin osui mukavasti puukiipijöitä, harmaasieppo ja pensaskerttu.
Lähtiessäni Kasnäsistä tihutti vielä vettä, mutta Örössä sateet olivat jo väistyneet. Samalla veneellä saareen saapui kolme päiväretkeläistä Metsähallituksen oppaita, jotka olivat tulleet tutustumaan saareen kesän turistiopastuksia varten. He auttoivat minut alkuun, jotta pääsin sisään sairastuvalle, jossa majoitumme. Alkuihmettelyn jälkeen lähdin tutustumaan saareen. Koko saari oli sankan sumun peitossa, joten merelle oli turha yrittää katsoa. Kyseessä oli ns. tiputuskeli, eli jos muutolla on ollut lintuja ennen sumua, ne saattaisivat olla tippuneet saareen. Odotuksia siis oli. Satakieli lauloi innokkaasti terveysaseman pihalla. Matkasin ensimmäiseksi eteläkalliolle tarkastamaan näkyvyystilanteen. Matkalla oli kohtuullisesti hyönteissyöjiä, kuten leppälintuja, kirjosieppoja, pensastaskuja ja hernekerttuja. Myös 3 järripeippoa ruokaili tiellä peippojen kanssa. Päästessäni eteläkalliolle törmäsin opasryhmään, jotka halusivat näyttää minulle saaren yhden erikoisuuden, etelänkylmänkukan, jota esiintyy Suomessa ainoastaan Örössä . Sen lähimmät esiintymisalueet ovat Hiidenmaalla Virossa, ei siis kaukana, mutta kun kyseessä on kasvi, niin matka on pitkä. (Toim. huom.: Laji on löytynyt viime vuosina myös Ahvenanmaalta, Lemlandin Herröstä samantyyppiseltä kasvupaikalta; kiitos tarkennuksesta Jaakko.) Sumu ei ollut hälvennyt, näkyvyyttä oli noin 500 metriä. Paluumatkalla kiikariin osui mukavasti puukiipijöitä, harmaasieppo ja pensaskerttu.
![]() |
| Aho- eli etelänkylmänkukka (Pulsatilla pratensis) on yksi saaren erikoisista kasveista. Örö on sen ainoa esiintymisalue koko Suomessa. |
Sadetta ja kevätmuuttoa
Kevään ensimmäisen satakielen jutustelu saatteli Turussa keskiviikkoaamuna 7.5. minut ensimmäiselle prikaatin komennukselleni. Örön päässä vastaanotto oli asiaankuuluvan militantimpi merikotkien suorittama ”kli-kli-kli-kli”- ylilento. Örö esittäytyi ensikertalaiselle keväisen oikukkaassa säässä. Tullessamme saimme nauttia kirkkaansinisestä taivaasta ja lempeästä auringonpaisteesta, mutta iltaan mennessä tuuli yltyi voimakkaaksi ja seuraavina päivinä saari peittyi sateeseen ja sankkaan sumuun.
![]() |
| Lapintiiroja (Sterna paradisaea) oli runsaasti, torstaina 200 yksilöä |
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Lajilista - Species list
Tässä on ajan tasalla pidettävä lista Lintuprikaatin Örössä havaitsemista lajeista. Tällä hetkellä lajeja on havaittu 190.
This is an up-to-date list of bird species observed by
the Bird Brigade in Örö. The
current number of observed species is 190.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






