SPRING 2014

About the input

Altogether 13 birdwatchers shared their time with Örö, 3 female and 10 men. The 2 trips made in April lasted 5 days altogether and were made by three of us; the 5 trips made in May covered 21 days by 11 of us. Mikko Oivukka, Tarja Pajari and Jouko Lunden made their 4-days stays in May alone, which showed their willingness to keep on observing even the work load was not shared by others. There was some hint of a Robinson Crusoe effect on those occasions, which Jouko formulated by telling me: “it was close to an unbelievable feeling to have Örö totally reserved for oneself”.

Ilkka “Ila” Stén and Osmo Kivivuori – more than a hundred years of birdwatching experience. For Osmo Örö was the second bird observatory place visited as a member of the pioneer team: he belongs to the Turku bird watchers who established in the 1960´ies the Bird Observatory Station of the Birdwatchers Society at Turku at Jurmo island in Korppoo / Archipelago Sea of SW Finland.

Timo Nurmi is leaving Örö. Timo belongs to the same group with Osmo, who sought and found the location for the Bird Observatory Station of the Birdwatchers Society at Turku. They wanted to give a visit to Örö for reference, but as Örö was military area, it was not possible.

Kevään viimeisiä muuttajia vastaanottamassa 26.-30.5.2014

Maanantaina 26.5. saavuimme (Mikael Nordström, Kimmo Kuusisto, Rasmus Mäki) Öröseen hieman puolenpäivän jälkeen. Sää oli poutainen mutta jo selvästi viilentynyt edellisviikon helteistä. Ensimmäisenä päivänä teimme tutustumiskierroksen saaren aloittamalla etelälahdelta, Balgetilta, jatkaen eteläkärkeen, Södernäbbenille. Maisema avautui karuna, kauniina ja dramaattisena – kuten ulkosaaristossa kuuluukin. Horisontissa Bengtskärin majakka ja lähempänä lukuisia puuttomia luotoja. Kaukaa etelässä nousi väillä lentoon valtavia koirashaahkojen eli kalkkaiden valkoisia parvia.  Nämä valmistautuvat kohta alkavaan sulkasatoonsa, jona aikana niiden lentokyky katoaa joiksikin päiviksi kokonaan. Haahkojen lisäksi myös pieniä koirastelkkien parvia näkyi lentävän määrätietoisesti kohti länttä. Joillakin lajeilla syysmuutto on siis jo alkanut vaikka kevätmuutto toisten lajien kohdalla on vielä kesken. Eteläkärjen päällä törmäsimmemme piilottelevaan pienikokoiseen kiurulajiin, joka harmiksemme lopulta teki katoamistempun ja katosi lopullisesti. Ehdimme vielä tutustua länsirannan hiekka-somerikkorantoihin, Norra Udden -pohjoiskärkeen, Storvikenin fladalahteen sekä kasarmin takana olevaan kallioon, josta myös avautuu hyvät näkymät merelle. Tulevien päivien aikana kierrämmekin päivittäin lähes koko saaren, muuton tarkkailun keskittyessä eteläkärkeen sekä kaakkoisosan kalliolle kasarmin takana. Myös pohjoiskärki vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja se voisi toimia hyvin pikkulintumuuton johtimena.

Maisema avautui tyynenä ja rauhallisena